Mikä on Minard?

Viime vuosina on julkaistu useita palveluita, jotka pyrkivät eri keinoin tekemään vuorovaikutteisten visualisaatioiden hyödyntämisestä helpompaa. Esimerkiksi Infogramin avulla on helppoa upottaa juttuihin omaan dataan perustuvia yksinkertaisia interaktioita tukevia kuvaajia, ja Graphiq tarjoaa mittavan valikoiman vastaavia valmiita kuvaajia eri aiheista.

Näillä työkaluilla ei kuitenkaan voida luoda sellaisia vaativia vuorovaikutteisia visualisaatioita, jotka kunnolla hyödyntäisivät sähköisen median potentiaalin. Niiden kehittäminen edellyttää vielä perinteistä ohjelmointia—ainakin toistaiseksi. Siksi sellaisiin perustuvat artikkelit ovatkin pienimuotoisia ohjelmistoprojekteja.

Ohjelmistokehittäjät käyttävät tyypillisissä ohjelmistoprojekteissa rutiininomaisesti useita tiimin kollaboraatiota tukevia työkaluja, kuten ohjelmistoversioiden hallintaan ja palautteen keräämisen tarkoitettuja palveluita.

Toimiessaan tällainen ohjelmistokehitystä tukeva infrastruktuuri tehostaa radikaalisti työskentelyä ja johtaa parempiin tuloksiin, mutta sen pystyttäminen vie aikaa, ja ylläpito vaatii erityisosaamista.

Ranskalaisen rakennusinsinöörin mukaan nimetty Minard tuo tähän helpotuksen: visualisaatioprojektin kannalta olennaisen ohjelmistokehitystä tukevan infrastruktuurin saa sen avulla uuden projektin käyttöön muutamassa minuutissa – ei tunneissa tai päivissä. Samalla Minardista saa hyvän yleiskuvan kaikkiin oman tiimin projekteihin.

Kesäkuun aikana haastattelimme potentiaalisia käyttäjiä. Kohteena oli kehittäjiä, tuottajia, graafikoita ja projektipäälliköitä medioista ja ohjelmistoyrityksistä. Haastattelut olivat antoisia, ja niiden pohjalta oli hyvä vetäytyä kahdeksi viikoksi tekemään tuotesuunnittelua Turun saaristoon.

Alkuvuoden oltua melkoista rumbaa hakemusten, irrallisten asiakasprojektien ja käyttäjähaastattelujen kanssa, on ollut levollista päästä hetkeksi keskittymään omalla porukalla itse tuotteen kehittämiseen.

Minardin pilotit alkavat syys-lokakuussa, jolloin Lucify saa lisää arvokasta tietoa käyttäjien todellisista tarpeista. Odotamme innolla hetkeä, jona ensimmäiset asiakkaat saavat Minardin käyttöönsä!

Toivottavasti Minard osoittautuu hyödylliseksi mahdollisimman monelle, ja auttaa myös laajemmin ujuttamaan ohjelmistoalalla vahvaa kollaboraation kulttuuria mediakentän puolelle.

Jos olet kiinnostunut pilottiin osallistumisesta, soita Juho Ojalalle numeroon 044-5602070 tai lähetä viesti osoitteeseen juho@lucify.com. Lucify tarjoaa pilottiin valituille asiakkaille Minardin käyttöön ilmaiseksi vähintään kuudeksi kuukaudeksi. Myös freelancerit ovat mieluisia pilottiasiakkaita.

Heinäkuun puolestavälistä muutimme vihdoin kiinteään osoitteeseen Marian sairaalan startup-keskukseen. Kuvassa Juhon ja Ville Väänäsen taustalla näkyy huivi, jonka New Yorkilainen taiteilija Joelle Firzli suunnitteli Lucifyn pakolaisvirtavisualisaation pohjalta.

office-and-scarfTule siis moikkaamaan, jos pyörit Marian sairaalan lähistöllä!

Lucify eli Juho Ojala, Ville Saarinen ja Ville Väänänen.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Jätä kommentti

Uutisraivaaja-voittajan neuvo uusille kilpailijoille: Pitää luottaa itseensä

– Uutisraivaajan myötä oli helppo päästä juttelemaan tärkeiden tyyppien kanssa, sanoo Lucifyn Juho Ojala. – Kannattaa olla rohkea!

Ojala perusti Lucifyn yhdessä Ville Väänäsen kanssa. Alussa tiimin idea ei ollut kovin selvästi määritelty, mutta se kehittyi kilpailun myötä. Niin paljon, että Lucify ylsi jaetulle ykkössijalle viime vuoden Uutisraivaaja-kilpailussa.

– Se, mihin pyritään korkealentoisemmin abstraktilla tasolla, ei ole muuttunut, Ojala sanoo.

Lucify auttaa asiakkaitaan havainnollistamaan suuria määriä dataa vuorovaikutteisten visualisaatioiden avulla.

Lucify jakoi 250 000 euron palkintorahan toimittajille tarkoitetun asiantuntijahakupalvelu Kukan kanssa. Kilpailun voiton jälkeen tiimiin liittyi myös Ville Saarinen. Kaikilla kolmella on tausta ohjelmoinnissa, mutta tiimin poikkitieteellinen osaaminen ulottuu myös muun muassa viestintään ja markkinointiin.

Lucifylla on työn alla Minard-niminen alusta, joka helpottaa visualisaatioiden jakamista. Lucify on myös tehnyt asiakasprojekteja, muun muassa Valtioneuvoston kanslialle. Palvelu sai vastikään 50 000 euron rahoituksen Googlen The Digital News Initiative -innovaatiorahastosta. Haussa on myös Tekes-rahoitusta.

Lucifyn Juho Ojanen (vas.) ja Ville Saarinen.

Lucifyn Juho Ojanen (vas.) ja Ville Saarinen.

Lucifyn Eurooppaan suuntautuvaa maahanmuuttoa havainnollistava datavisualisaatio julkaistiin keväällä useissa kansainvälisissä laatulehdissä. Visualisaatio oli vapaasti käytettävissä Lucifyn verkkosivuilta, mistä sen ensimmäisenä omille sivuilleen poimi Helsingin Sanomien Nyt-liite. Myös englanninkieliset mediat löysivät upotettavan materiaalin itse – ne ainoastaan varmistivat Lucifyltä, että sen verkkosivut kestävät suurten uutistalojen kävijämäärät.

Miltä tuntui nähdä oma tuote Huffington Postin ja The Independentin kaltaisissa medioissa?

– Se avasi sitä, miten media loppujen lopuksi toimii ja millä tavalla mediaan voi luottaa. Mä en usko että kukaan näistä tahoista on hirveesti lähteny verifioimaan tätä. Kun yksi ensin otti sen niin sen jälkeen kaikki muut vaan seurasivat perästä.

Vaikka pohjana on luotettavana pidettävä YK:n data, sitä käsitellään monin tavoin visualisaatiota rakennettaessa. Käytössä on tietysti koodia, minkä lisäksi design-päätökset, kuten värivalinnat, vaikuttavat merkittävästi siihen, miten yleisö tulkitsee lopputulosta.

– Se kyllä myös validoi sen, että mediat ovat valmiita upottamaan jonkun muun sisältöä heidän artikkeleihin. Se ei ole itsestäänselvyys, Saarinen sanoo.

 

Hyvät ideat jalostuvat ahkeralla työllä

Kokemuksena Uutisraivaaja oli hieman erilainen kuin Lucify-tiimi oli odottanut.

– Siinä finalistikaudella oli tosi paljon aktiivista ohjausta, Ojala kertoo. – Kaikki se mentorointi mitä me saatiin oli tosi hyvää. Itkosen Maija [tuomarina alkavalla Uutisraivaaja-kierroksella] oli ihan huippu tyyppi, hän ajoi asioita tosi hyvään suuntaan, terävästi ja tehokkaasti.

Aktiivinen yhteys mentoreihin kannusti tekemään asiat hyvin. Ilman sitä ei ehkä olisi panostanut niin täysillä, Ojala arvelee. Tehokkaat ohjaustapaamiset reilun kuukauden välein pitivät huolen siitä, että tahti pysyi tiiviinä.

Kilpailun tuoma paine oman idean kehittämiseen onkin yksi erinomainen syy osallistua Uutisraivaajaan. Hyvä idea kun ei yksin riitä – onnistuneeseen toteutukseen tarvitaan myös oikeaa asennetta ja sopiva tiimi.

– Kannattaa varautua siihen, että jos pääsee finaaliin, joutuu myös tekemään aika paljon töitä, Ojala sanoo.

Seuraavat haasteet Lucifyllä liittyvät uuden alustan kehittämiseen. Pidemmän päälle tarkoitus on keskittyä kehitteillä olevan Minard-nimistä alustan pyörittämiseen.

– Se auttaa tiimejä tekemään interaktiivisia datavisualisaatioita ja parantaa yhteistyötä eri tahojen välillä. Se auttaa design- ja toteutusvaiheessa, Saarinen kertoo.

Asiakasprojektit ovat olleet Lucifylle hyödyllisiä paitsi väliaikaisena tulonlähteenä, myös kokemuksen vuoksi.

– Kun rakentaa visualisaatioita, on hyvä nähdä, mitkä ovat ne esteet, joita me voimme olla poistamassa, Saarinen sanoo.

Kuten muutkin vanhat Uutisraivaaja-voittajat, myös Lucify-tiimi korostaa käyttäjien kuuntelemista ja palvelun testaamista. Tiimi on keskustellut uutistoimituksissa informaation visualisoinnista vastaavien datadeskien kanssa näiden ongelmista. Ajatuksia on vaihdettu suurten suomalaisten mediatalojen lisäksi muun muassa norjalaisen Amedian ja saksalaisen Der Spiegelin kanssa.

 

“Pitää luottaa itseensä”

Lucifyn alkutaipaleella tiimille vaikeinta oli oman idean muotoilu siten, että muutkin todella ymmärtävät sen. Haasteen selvittämisessä iso apu oli mentori Maija Itkosen rakentava palaute.

– On tosi hyvä kuunnella ihmisiä ja ottaa sitä palautetta vastaan, Ojala sanoo. – Mutta sitten on myös jotain, missä pitää luottaa itseensä ja siihen, että on jotain mitä minä tajuan, mutta muut ei. Ja mitä muita ei ole myöskään ihan helppo saada näkemään. Ihan kaikissa asioissa ei voi lähteä siitä, että jos ei saa muita tajuamaan, niin idean täytyy olla huono. Mutta usein se kuitenkin on, Ojala naurahtaa.

– Ja sitten täytyy olla vielä kriittisempi itse sille idealle, jos kukaan muukaan ei tunnu uskovan, Saarinen täydentää.

Uutisraivaajan anti ei siis ole pelkkä voittoraha, vaan mentorointi ja kontaktit ovat isossa osassa, Ojala summaa. Kokeneiden media-ammattilaisten ja yrittäjien arvokkaita vinkkejä onkin luvassa jälleen tulevalla kilpailukierroksella. Jos harkitset kilpailuun osallistumista, katso Ojalan vinkit alla olevalta videolta!

Uutisraivaajan hakuaika alkaa 19.9.2016 ja päättyy 17.1.2017. Kilpailun finalistit valitaan maaliskuussa 2017 ja voittaja(t) julkistetaan syksyllä 2017.

Uutisraivaajan boot camp -leiri järjestetään 21. – 23.10.2016 Aalto Design Factoryllä Otaniemessä. Lisäinfoa luvassa myöhemmin!

Liity Uutisraivaajan postituslistalle täällä.

Tallennettu kategorioihin Lucify | Jätä kommentti

Long Playn Vehkoo: Etsi hyviä neuvoja ja testaa käyttäjillä

Long Play.

Long Play.

– Kun me saimme kuulla Uutisraivaajasta, niin päätimme, että ilman muuta me haetaan!

Näin kertoo toimittaja-tietokirjailija Johanna Vehkoo, yksi Long Playn perustajista ja Uutisraivaaja-voittaja vuodelta 2013. Nykyään Vehkoo vastaa palvelun kansainvälisestä kehittämisestä.

Long Play on hitaan journalismin palvelu, joka julkaisee kuukausittain pitkiä juttuja, singlejä. Tekstit ovat tutkivaa journalismia, laajoja reportaaseja, henkilökuvia tai pureutuvat muuten syvälle aiheeseensa. Jälki on perusteellista, kriittistä ja hyvin kirjoitettua. Lisäksi Long Play julkaisee ajoittai lyhyempiä ilmaisia juttuja, sivuääniä.

Idea palvelusta oli syntynyt jo aikaisemmin yhdessä toimittaja Reetta Nousiaisen kanssa. He kokosivat sopivan porukan, johon kuuluivat kokeneet toimittajat Hanna Nikkanen, Anu Silfverberg, Riku Siivonen, Ilkka Pernu, Antti Järvi, Ilkka Karisto ja Kimmo Hokkanen. Kaikki alkuperäisestä tiimistä ovat edelleen mukana, ja lisäksi toimituskuntaan on liittynyt Ari Lahdenmäki. Long Playtä tekee myös joukko vierailevia kirjoittajia. Ainoana kokopäiväisenä työskentelee toimitusjohtaja Jussi Ruusila.

Long Playn lanseeraus. Ylärivi: Hanna Nikkanen, Ilkka Karisto, Anu Silfverberg, Ilkka Pernu. Alarivi: Antti Järvi, Reetta Nousiainen, Johanna Vehkoo, Riku Siivonen.

Long Playn lanseeraus. Ylärivi: Hanna Nikkanen, Ilkka Karisto, Anu Silfverberg, Ilkka Pernu. Alarivi: Antti Järvi, Reetta Nousiainen, Johanna Vehkoo, Riku Siivonen.

Käyttäjätestausta ja arvokkaita neuvoja

Alussa tiimillä ei ollut ”penniäkään rahaa”. Uutisraivaaja-kilpailun myötä projekti alkoi kuitenkin edetä. Vehkoo kertoo, että prosessi haastoi monta kertaa omaa ajattelua. Samalla hän joutui kyseenalaistamaan omia taustaoletuksiaan siitä, mikä ratkaisu toimii ja kenelle.

– Siinä oli kaikenlaisia sparraajia pitkin matkaa, ja ihmisiä, joilta kysyä neuvoa ja ihmisiä, jotka esittivät vaikeita kysymyksiä meille.

Vehkoo kertoo tilanteen tuntuneen aikoinaan uudelta. Toimittajana sitä on tottunut olemaan itse se, joka esittää kysymykset. Vastaajaksi joutuminen oli kuitenkin huomattavan opettavaista, sillä se pakotti pohtimaan sitä, mitkä ovat parhaita tapoja toteuttaa idea.

Long Playtä eniten eteenpäin vienyt asia Uutisraivaajassa oli palvelun kokeileminen ja testaaminen käyttäjillä. Se on startup-yrityksissä yleistä, mutta jälleen asia jota Vehkoo ja kumppanit toimittajina eivät olleet aikaisemmin tehneet.

– Isoimmat opit ovat tulleet siinä vaiheessa, kun voittorahoja käytettiin ja yritystoimintaa alettiin pyörittää ja kehittää.

Kantapään kautta opittuja asioita kysyttäessä Vehkoo nostaa esiin tekniseen toteutukseen liittyvät seikat. Hän kuitenkin suhtautuu vaikeuksiin mutkattomasti.

– Tottakai kaikki tekisivät suoraan sen viimeisen hyväksi osoittautuneen alustan tai tuotteen, jos vaan pystyisivät, mutta sehän mahdotonta. Se vaan pitää tehdä yrityksen ja erehdyksen kautta.

Mitä vinkkejä Vehkoo antaisi uusille Uutisraivaaja-kilpailijoille?

JV-OLIVIA small– Ei kannata lähteä sillä asenteella, että minun ideani on niin täydellinen, että sitä ei tarvitse kehittää, ja että minun pitäisi voittaa sillä.

Hyviä neuvoja kannattaa kuunnella – tosin kaikki neuvot eivät ole hyviä. Täytyy osata päätellä, mitkä vinkit kannattaa ottaa huomioon ja mitkä ei.

– Sen lisäksi että kuuntelee niitä hyviä neuvoja, täytyy myöskin aktiivisesti etsiä niitä.

Uutisraivaaja auttoi alkuun

Minkälainen merkitys Uutisraivaajalla on ollut, olisiko Long Playtä ilman kilpailua?

– Minä luulen että ei enää olisi, välttämättä.

Varmaksi ei voi tietenkään sanoa. Rahaa ei kuitenkaan saatu alkuvaiheessa ennen Uutisraivaajaan osallistumista mistään. Yhdistykselle ei herunut apurahoja, ja alkupääoman puutteessa ilman työntekijöitä yrityksen olisi Vehkoon mukaan ollut mahdotonta saada esimerkiksi Tekes-rahoitusta tai starttirahaa.

– Se on yksi niistä syistä, miksi Uutisraivaaja on niin tärkeä kilpailu, Vehkoo sanoo painokkaasti.

– Se on monelle oikeasti journalismiin perustuvalle idealle melkein ainoa tapa löytää kunnollista rahoitusta, koska tällaisille ideoille on tosi vaikea löytää rahoitusta traditionaalisia reittejä.

Vehkoo arvelee, että ilman Uutisraivaaja-voittoa Long Play olisi jonkin aikaa pystynyt jatkamaan julkaisemista ja rahoittamaan sitä tilaajamaksuilla. Se olisi kuitenkin tapahtunut lähestulkoon pelkästään talkootöinä, mikä Vehkoon mielestä on ”yleensäkin tuhoon tuomittua”. Voittorahan avulla useampi ihminen pystyi työskentelemään Long Playssä osa-aikaisesti. Se oli olennaisen tärkeää toiminnan jatkumisen kannalta.

Ulos Helsingin mediakuplasta

Long Playlla menee hyvin. Tilaajia on kivasti, vaikka suurempaa määrää tietysti tarvitaan ja tavoitellaan. Seuraava iso haaste on pääkaupunkiseudun mediakuplasta murtautuminen ja lukijoiden löytäminen myös muualta.

Long Playn single nro. 39, Ilkka Pernun Kaikki paha tapahtuu öisin.

Long Playn single nro. 39, Ilkka Pernun Kaikki paha tapahtuu öisin.

– Selvästi on sellainen tilanne, että tietynlaiset ihmiset pääkaupunkiseudulla tietää Long Playn, mutta heti kun me menemme pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, me olemme hyvin tuntemattomia.

Voittorahojen käytössä Long Play on priorisoinut teknistä toteutusta. Sillä saralla on silti yksi iso ratkaisematon kysymys.

– Edelleen suurin haaste on se, että verkosta ostaminen on vieläkin liian vaikeaa. Me emme ole pystyneet sitä ratkaisemaan, Vehkoo sanoo.

Hän tuumii, että olisikin liiallista olettaa, että kahdeksan journalistin perustama startup ratkaisisi ongelman, jonka kanssa paljon isommatkin yritykset on kamppailleet vuosikymmenen ajan.

Ärsyttävistä avainlukulistoista luopumista ja verkkomaksamisen helpottumista on povailtu jo jonkin aikaa. Teknologia siis kehittyy ja muuttaa muotoaan – niin kuin journalismikin. Uutisraivaaja avittaa erityisesti jälkimmäisen taivalta.

Uutisraivaaja-kilpailun hakuaika alkaa 19.9.2016 ja päättyy 17.1.2017. Kilpailun finalistit valitaan maaliskuussa 2017 ja voittaja(t) julkistetaan syksyllä 2017.

Uutisraivaajan boot camp -leiri järjestetään 21. – 23.10.2016 Aalto Design Factoryllä Otaniemessä. Lisäinfoa luvassa myöhemmin!

Liity Uutisraivaajan postituslistalle täällä.

Tallennettu kategorioihin Long Play | Jätä kommentti

Uutisraivaaja-voittaja kehottaa etsimään vaarallisia ideoita – video

Johannes Koponen pitää edelleen myös printtimedian lukemisesta.

Johannes Koponen pitää edelleen myös printtimedian lukemisesta.

– Jos haluaa olla kiinnostava, se vaatii näkemyksen siitä, millainen tulevaisuuden median pitäisi olla. Lisäksi vaaditaan idea siitä, miten voi omilla toimillaan viedä todellisuutta edes piirun verran sitä toivottua tulevaisuutta kohti.

Tätä mieltä on Johannes Koponen, vuonna 2011 Uutisraivaajan voittaneen Scoopinionin toimitusjohtaja. Scoopinion on käyttäjilleen artikkelisuosituksia tarjoava selainsovellus.

Uutisraivaajasta itseluottamusta

Scoopinion voitti ensimmäisen Uutisraivaaja-kilpailun viisi vuotta sitten. Johannes kertoo kilpailulla olleen suuri merkitys Scoopinionin kehityksessä.

– Vaikea nähdä, että me olisi muuten saatu sellainen voima tekemiseen. Kilpailun voitto avasi paljon ovia.

Uutisraivaaja oli arvokas kokemus myös tiimin itseluottamuksen kannalta, Johannes korostaa.

– Se, että tuli sellainen tunne, että voi vaan mennä ja tehdä asioita. Se oli tosi tärkeä – tärkein – juttu Uutisraivaajassa!

Johannes keksii ainakin yhden asian, jonka tekisi nyt Scoopinionin suhteen toisin. Heti Uutisraivaaja-voiton jälkeen olisi kannattanut ottaa kunnon ohjausryhmä tai hallitus kokeneista ammattilaisista.

– Mä ajattelin silloin, etten kuuntele mitään vanhoja pappoja, mutta se olisi ehkä sittenkin ollut hyvä idea, Johannes nauraa.

– Niitä voi kuunnella ensin ja sitten päättää, miten suhtautuu. Mutta tämä meiltä jäi puuttumaan.

Mitä Skuupparille kuuluu nyt?

Kilpailijat saivat Uutisraivaajasta reilusti draivia myös omille urapoluilleen. Uutisraivaaja-kokemus imaisi tiimin jäsenet innolla mukaan yrittäjämaailmaan. Kaikki alkuperäisen tiimiläiset ovat kuitenkin edelleen mukana myös Scoopinionissa.

Johannekselta menee Scoopinionin toimitusjohtajan hommaan enää pieni määrä aikaa, päivisin hän työskentelee ajatushautomo Demos Helsingissä. Mikko Koskinen tekee brändäystä ja tuotekehitystä palkittua Napua Giniä valmistavassa Kyrö Distilleryssä ja on nykyään myös yksi Uutisraivaajan tuomareista.  Mikael Koponen (Johanneksen veli) työskentelee ohjelmistokehittäjänä Reaktorilla ja hienosäätää koodarina Scoopinionia. Ville Sundberg pyörittää omaa Kihapp-urheilusovellustaan, ja Juha Leppänen on konsulttiyhtiö Demos Effectin toimitusjohtaja.

– Teknisenä ratkaisuna Skuuppari on valmis, eli se pyörii ihan itsenäisesti omana palvelunaan, Johannes toteaa.

Hän kuitenkin kertoo, että Scoopinionia ollaan hiljalleen sulkemassa, koska palvelua ei saatu taloudellisesti kannattavaksi. Scoopinionilla on yli 10 000 käyttäjää, joista osa käyttää palvelua aktiivisesti.

Palvelun sulkemisella ei kuitenkaan ole kiire, vaan ensin on muun muassa saatettava loppuun muutama Scooponionin valtavaa data-aineistoa hyödyntävä tutkimushanke. Yli 10 000 käyttäjän tietoja viiden vuoden ajalta käsittävä aineisto on edelleen saatavilla tutkimuskäyttöön, Johannes vinkkaa. Yksittäisten käyttäjien tietoja Scoopinion ei luonnollisestikaan luovuta.

Vähemmän klikkejä, enemmän vaarallisia ideoita

Scoopinion idea on tarjota käyttäjilleen tarinoita ilman klikkejä ja jakoja. Tämän päivän mediamaisemassa lukijoita huomiota herättävillä otsikoilla kalasteleva, mutta sisällöltään usein vaatimaton klikkijournalismi onkin valitettavan yleistä. Uskooko Johannes, että klikkijournalismi siirtyy historiaan median kehittyessä ja uusien innovaatioiden syntyessä?

– Kyllä se siirtyy, Johannes vastaa varmasti. – Mekin – ja Uutisraivaaja ylipäätään – on ollut vahva kontribuoija siihen kehitykseen. Muutos etenee koko ajan.

Johannes kertoo pitävänsä vaarallisten ideoiden miettimisestä. Hän kehottaakin tulevia Uutisraivaaja-kandidaatteja etsimään jotakin täysin radikaalia ja tavanomaisesta poikkeavaa.

Scoopinion-tiimi mietti kilpailun aikaan, pitääkö olla hullun rohkea. Ilman sitä ei kuitenkaan synny mitään kovin kiinnostavaa, Johannes pohtii. Ja heti jos tekee jotain kiinnostavaa, on helpompi mennä eteenpäin.

– Mun mielestä kannattaa korostaa – ei uskottavuutta, koska se on helppoa, vaan – nimenomaan rohkeutta, koska se on vaikeeta!

Johannes kaipaa mediainnovoinnin pariin monenlaisia ihmisiä, jotka tekevät asioita omalla tavallaan.

– Jos vain parikybäiset koodaajakundit saa päättää asioista, niin maailmasta ei tule niin siisti paikka kuin siitä voisi tulla. Zuckerberg voi päättää mitä on ystävyys, ja se on musta tosi sääli.

Uutisraivaaja-kilpailun hakuaika alkaa 19.9.2016 ja päättyy 17.1.2017. Kilpailun finalistit valitaan maaliskuussa 2017 ja voittaja(t) julkistetaan syksyllä 2017.

Uutisraivaajan boot camp -leiri järjestetään 21. – 23.10.2016 Aalto Design Factoryllä Otaniemessä. Lisäinfoa luvassa myöhemmin!

Tallennettu kategorioihin Scoopinion | Jätä kommentti

Uutisraivaaja-voittaja Kukan 3 vinkkiä uusille kilpailijoille – video

“Kannattaa pureutua kunnolla siihen ongelmaan, jota ratkaisee.”

Tässä on viime vuoden Uutisraivaaja-voittaja Kukan ensimmäinen ohje uusien mediainnovaatioiden kehittäjille. Kukan perustajajäsenet Mari Vaara ja Iris Sandelin lupautuivat jakamaan parhaat vinkkinsä syksyllä jälleen alkavan Uutisraivaaja-kilpailun osanottajille. Vinkit löydät jutun lopusta, mutta selvitetään ensin tiimin kuulumiset.

Mitä kuuluu Kukalle?

Vuonna 2015 Uutisraivaajan jaetun ykkössijan saavuttanut Kuka on toimituksille tarkoitettu hakupalvelu. Sen avulla journalistit  löytävät oikeat asiantuntijat juttuihinsa. Tiimi jakoi 250 000 euron voittosumman yhdessä vuorovaikutteisia datavisualisaatioita rakentavan Lucify-palvelun kanssa.

Kukan kasvanut tiimi työskentelee nykyään Caloniuksenkadulla Töölössä. Se jakaa valoisat tilat yhdessä toisen luovan alan yrityksen kanssa. Kukan hakupalvelua rakentaa vajaa kymmenen työntekijää, joista suurin osa kokoaikaisesti.

Alkuperäisestä tiimistä ovat edelleen mukana kaikki: Marin ja Iriksen lisäksi visuaalisesta ilmeestä vastaava Tuomas Valtanen, teknistä toteutusta suunnitteleva Jaakko Nygren ja koodari Ville Vaara. Tiimiä täydentämään ovat liittyneet koodarit Janne Mikael Saastamoinen ja Samuli Kaipainen sekä viimeisimpänä osa-aikaisesti työskentelevä Soila Laivo.

Kukan toimiston värikäs seinä.

Kukan toimiston värikäs seinä.

Mari kertoo, että Kukalla on tällä hetkellä käynnissä pilotti numero kaksi. Palvelun beta-versiota testataan ja kehitetään yhä toimivampaan muotoon pilotointiryhmän kanssa.

– Kuka halutaan hioa täysin toimivaksi, ennen kuin se avataan varsinaisesti, Mari ja Iris sanovat.

Pilotissa ovat mukana Yle, MTV, Helsingin Sanomat, Aamulehti, Taloussanomat ja Kauppalehti. Lisäksi joukkoon etsitään uusia freelance-kirjoittajia.

– Asiakkaina meillä on nyt erilaisia asiantuntijaorganisaatioita oman maksukykynsä mukaan, Mari sanoo. Isoilla organisaatioilla on itsenäisiä toimijoita suuremmat resurssit, mikä huomioidaan hinnoittelussa.

Palvelullaan Kuka pyrkii synnyttämään aiempaa moniäänisempää mediakeskustelua. Tämän vuoksi Kukan asiantuntijat voivat nyt myös nostaa aktiivisesti esiin näkökulmavaihtoehtoja erikoisaloiltaan. Näin monenlaiset äänet voivat päästä kuuluviin, kun vaikkapa talousasiantuntija ehdottaa toimittajalle sellaista tulokulmaa, joka saa harvemmin palstatilaa.

Niin toimittajien kuin asiantuntijoidenkin avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen on olennaista. Mari käsitteli teemaa laajemmin Kukan viimeisimmässä blogipostauksessa.

Kukan vinkit Uutisraivaaja-kilpailijoille

Mari ja Iris jakavat parhaat kilpailuvinkkinsä tuleville Uutisraivaaja-osallistujille. Katso myös video!

  1. Pureudu ratkomasi ongelman syihin

”Kannattaa tutkia syitä, jotka ovat ongelman taustalla. Myös kohderyhmän tarkka kuuntelu ja tiivis mukaan ottaminen on tärkeätä! Selvitä, mihin kaikkeen ongelma heidän toiminnassaan liittyy.”

  1. Älä pelästy, jos et osaa heti kaikkea!

”Sen on huomannut, että ihmiset auttavat kauhean mielellään. Varsinkin, jos ongelma on yleisesti tunnettu, ihmiset mielellään tarjoavat omaa osaamistaan. Itsekin pystyy oppimaan uusia asioita, sellaisiakin mitä ei edes tiennyt oikeasti osaavansa.  Esimerkiksi valtiotieteilijä- ja tutkijatausta antavat tosi hyvän pohjan ymmärtää bisnesmaailman logiikoita ja sitä, miten kestävää bisnestä kannattaisi tehdä. Tätä ei tule ajatelleeksi.”

  1. Tiimin dynamiikka on tärkeä

”Myös tiimin dynamiikkaan kannattaa kiinnittää huomiota, eikä sivuuttaa sitä. Sillä, että ihmisillä on hyvä fiilis työskennellä, on tosi iso merkitys.”

Uutisraivaaja-kilpailun hakuaika alkaa 19.9.2016 ja päättyy 17.1.2017. Kilpailun finalistit valitaan maaliskuussa 2017 ja voittaja(t) julkistetaan syksyllä 2017.

Uutisraivaajan boot camp -leiri järjestetään 21. – 23.10.2016 Aalto Design Factoryllä Otaniemessä. Lisäinfoa luvassa myöhemmin!

Tallennettu kategorioihin Blogi | Jätä kommentti

Inspiraatioita Lucifylle

Jotta ihmiskunta selviytyisi tulevaisuuden haasteista, sirpaleinen tieto ei riitä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista systeemistä ymmärrystä. Vuorovaikutteinen datan visualisointi on mainio työkalu tarvittavan systeemisen ymmärryksen rakentamiseen.

Tämä on yksi Lucifyn kantavia ajatuksia. Mutta mistä se on tullut?

Osittain ainakin Bret Victorilta, joka on keskeisin yksittäinen inspiraatio Lucifylle. Victorilla on hyvin kiehtovia ajatuksia siitä, miten tietokoneiden mahdollistamat vuorovaikutteiset representaatiot ajatuksille voivat toimia ajattelun tukena – jopa mahdollistaen sellaisen uuden ymmärryksen muodostamista, joka ei ilman niitä olisi mahdollista. Victorin mukaan monet tieteen suurista läpimurroista ovat syntyneet juuri uusien representaatioiden seurauksena.

Esimerkkejä sellaisista uusista representaatioista ovat arabialaiset numerot, algebrallinen notaatio, Newtonin notaatiot integraali- ja differentiaalilaskennalle, Feynmanin graafit, alkuaineiden jaksollinen järjestelmä, Bohrin atomimalli ja vektorianalyysin notaatio, joka mahdollisti Maxwellin yhtälöiden kirjoittamisen tiiviiseen muotoon.

Victorin mukaan representaatioiden voima on siinä, että hyödyntävät ihmisen kymmeniätuhansia vuosia sitten kehittyneitä latentteja kognitiivisia taitoja uuteen, abstraktimpaan tarkoitukseen. Näkö on ihmisen aisteista vahvin, ja siitä syystä datan visualisointi on niin tehokas työkalu. Interaktioissa taas voidaan hyödyntää esimerkiksi ihmisten kykyä liittää toisiinsa syitä ja seurauksia.

Toinen keskeinen inspiraatio Lucifylle on Mike Bostock. Bostock on henkilökohtaisesti vienyt datan visualisointia huimasti eteenpäin supersuositulla D3-visualisointikirjastollaan. Toisaalta Bostockin vuoden 2014 OpenVis -konferenssissa esittelemä New York Timesin datatiimin käytössä oleva Preview-työkalu toimi inspiraationa Lucifyn kehitteillä olevalle Minard-kollaboratioalustalle, jonka kehittämiseen Lucifylle myönnettiin äskettäin tukea myös Google Digital News Initiativesta.

Huhtikuussa haimme uutta inspiraatiota Helsingin Noda16– ja Bostonin OpenVis-konferensseista. Yksi voimakas trendi oli linkitetyt grafiikat, joissa yhteen tai useampaan kuvioon liitetyllä interaktiolla voidaan suodattaa muiden kuvioiden näyttämää dataa. Tätä konseptia hyödynsimme alkuvuodesta Valtioneuvoston kanslialle poliittisen päätöksenteon tueksi laatimissamme visualisaatioissa, joista yksi julkaistiin tällä viikolla. Se on myös avointa koodia.

Iloksemme meilläkin on ollut mahdollisuus toimia pienenä inspiraationa muille. Lucifyn Euroopan turvapaikanhakijavirtoja havainnollistava visualisaatio oli vuodenvaihteessa esillä Dublin Science Galleryn TRAUMA-näyttelyssä. Ensi viikolla se nähdään myös Brooklynissä NYCxDesigniin kuuluvassa Transitions: Migration and Travel -näyttelyssä.

Juho Ojala

Tallennettu kategorioihin Blogi, Lucify | Jätä kommentti

Toka kerta

Kenen ääni mediassa kuuluu?

Siinä kysymys, josta lähdimme Kukan kanssa liikkeelle reilu vuosi sitten.

“Ei kovin monen”, oli mediatutkimusten vastaus. Saman vastauksen antoivat myös toimittajat ja asiantuntijat.

Lähdimme kehittämään ongelmaan ratkaisua. Halusimme monipuolistaa median asiantuntijaääniä lisäämällä niiden tarjontaa. Toimittajat voisivat nopeasti ja kätevästi löytää uusia ääniä laajasta tietokannasta. Pitäisi syntyä match toimittajan ja asiantuntijan välillä.

Selvisi, ettei ratkaisu olekaan aivan näin yksinkertainen. Löysimme ensimmäisen pilotin jälkeen edestämme toisen kysymyksen.

Minkälaiseen asiantuntijaan toimittaja ottaa yhteyttä?

Sulavasanaiset kommentaattorit eivät petä. Kun on kiire, toimittajan täytyy pystyä luottamaan siihen, ettei yhteydenotto asiantuntijaan ole turha. Jos luottamusta ei ole jo ennestään toimittajan ja asiantuntijan välillä, se pitää siis pystyä luomaan etukäteen.

Juuri nyt käynnissä olevassa toisessa pilotissa kiinnitämme enemmän huomiota luottamukseen ja sen luomiseen toimittajan ja asiantuntijan välille.

Teemme sen kuvaamalla asiantuntijuutta laajasti ja läpinäkyvästi: ei ainoastaan asiantuntijan tutkimuksellista osaamista, vaan myös kommunikaatiotaitoja. Taidot toki kehittyvät sitä mukaa, mitä enemmän pääsee ääneen, kuten Sixten Korkman ja Jaakko Hämeen-Anttila kertoivat toisessa blogipostauksessamme.

Myös asiantuntijan luottamus toimittajaa kohtaan kasvaa mediakokemuksen myötä. Lähtökohtaisesti asiantuntijat tuovat mielellään osaamistaan median ja yhteiskunnan käyttöön, mutta vanhanaikainen tiedeviestintä on yksipuolista. Vain keskustelukumppanien välillä asetelma on tasavertainen.

Testaamme paraikaa toisessa pilotissamme uusia tapoja avata keskustelua toimittajien ja asiantuntijoiden välille. Asiantuntijamme tekevät toimittajille näkökulmaheittoja ja kertovat mistä mediassa pitäisi keskustella juuri nyt. Asiantuntija siis tuo toimittajalle syvällisempää tietoa oman alansa keskustelusta ja toimittaja voi ideoida aihetta oman ammattitaitonsa kautta pidemmälle.

Nykyiset kysymyksemme ovat: Mistä aiheista mediassa keskustellaan? Voiko juttuaiheiden ideointia tehdä avoimemmaksi?

Kumpikaan osapuoli – ei toimittaja eikä asiantuntija – ole milloinkaan objektiivinen, eikä niin pitäisikään olla. Tärkeää on avoimuus omista taustoista ja tietolähteistä.

Kuka toivottaa kaikille keskustelevaista kevättä!

Tallennettu kategorioihin Kuka | Jätä kommentti

Osui ja upotettiin

Viimeisen Lucifyn blogipostauksen jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon. Tärkeimpiä tapahtumia on Uutisraivaaja-kilpailun jaettu ykkössija, täysipäiväisen työskentelyn aloittaminen kolmen hengen tiimillä, ensimmäiset asiakkaat, ensimmäiset kannattavat asiakasprojektit ja Open Knowledge Finland Challengen niinikään jaettu ykkössija.

Lokakuun 2015 lopulla Lucify julkaisi Eurooppaan suuntautuvia turvapaikanhakijavirtoja havainnollistavan visualisaation, joka jo muutamaa päivää myöhemmin oli upotettu kymmeniin kansainvälisiin medioihin, mukaan lukien The Independent (UK), The Atlantic (US), Huffington Post (UK), Daily Mail (UK) ja Scientific American (US).

Kuvankaappauksia turvapaikanhakijavirtoja havainnollistavan visualisaation upottaneista medioista

Kuvankaappauksia turvapaikanhakijavirtoja havainnollistavan visualisaation upottaneista medioista

Kotimaassa visualisaatio upotettiin Nytin verkkopalveluun. Yllättävää on, että kaikkiin eri medioihin tehdyistä upotuksista Nytin kautta on tähän (3.2.2016) mennessä tullut toiseksi eniten liikennettä, eli noin 115 000 kävijää. Edelle yltää ainoastaan TakePart 220 000 kävijällä. Esimerkiksi maailman luetuin verkkomedia Daily Mail jäi jalkoihin vain 28 000 kävijällä. Kaikkiaan visualisaatiolla on ollut yhteensä noin 1,6 miljoonaa katselijaa.

Visualisaation tarkoituksena oli kokeilla konseptia upotettavista vuorovaikutteisista visualisaatioista. Kokeilussa opittiin, että hyvin erityyppiset verkkojulkaisut ovat valmiita upottamaan laadukkaita vuorovaikutteisia visualisaatioita, ainakin jos niitä tarjotaan ilmaiseksi ja ilman mainoksia. Upottamiseen liittyvät tekniset ongelmat ovat olleet vähäisiä, ja ovat liittyneet lähinnä upotusten toimimiseen erilaisten mobiilisovellusten sisällä.

Suurin osa medioista upotti visualisaation juttuunsa. Vain noin 5 % kertoi siitä muulla tavoin. Saksankielisen version puutteessa esimerkiksi saksalainen Focus-verkkolehti päätyi upottamisen sijaan tekemään visualisaatiosta videon.

Lucifyn pitkän aikavälin visiona on rakentaa alusta, joka radikaalisti helpottaa vastaavien vaativien vuorovaikutteisten visualisaatioiden luomista, jakamista ja myymistä. Uutisraivaaja-rahan lisäksi rahoitamme kehitystyötä asiakasprojekteilla. Samalla keräämme kokemusta ja palautetta tukemaan alustan kehittämistä.

Ensimmäisessä isommassa asiakasprojektissa Lucify teki YK:n Office for the Coordination of Humain Affairsille (OCHA) vuorovaikutteisen visualisaation, joka havainnollistaa kasvavan maansisäisen pakolaisuuden ja humanitääriseen apuun tarvittavan rahoituksen yhteyden. Visualisaatio julkaistiin upotettuna mm. YK:n verkkosivuilla ja The Guardianissa.

Isot kiitokset vielä Helsingin Sanomain Säätiölle ja muille matkan varrella auttaneille!

Juho Ojala, Ville Väänänen ja Ville Saarinen

Tallennettu kategorioihin Lucify | Jätä kommentti

Kuka kysyy ja kohtaa

“Kuka on vähän kuin sähköhammasharja: vasta saatuasi sen tajuat, ettet voi elää ilman.”

Törmäsimme Mikael Jungneriin Slushissa, kiitos hänelle jännittävästä vertauskuvasta. Kukan loppusyksyyn on kuulunut useita muitakin mielenkiintoisia kohtaamisia.

Syksyä on rytmittänyt Sitran vaikuttavuuskiihdyttämö. Koulutuksen myötä olemme alkaneet mallintaa ja mitata Kukan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja käyttää sitä hyödyksi myös palvelumuotoilussa ja liiketoimintamallin kehittämisessä. Eri asiantuntijaorganisaatioiden vetämät valmennukset ovat auttaneet myös kannattavan ansaintalogiikan rakentamisessa ja tarjonneet mahdollisuuden kysyä eri alojen asiantuntijoilta neuvoa milloin vain. Mentoriapu Demos Helsingiltä, Sitralta ja Owal Groupilta on ollut kullanarvoista.

Vaikuttavuuskiihdyttämön ja Slushin lisäksi mielenkiintoisia kohtaamisia on syntynyt esimerkiksi Kukan kehittämisestä kiinnostuneiden opiskelijoiden kanssa.

Marraskuussa Aalto-yliopiston International Design Business Management -ohjelman opiskelijat työstivät Kukan liiketoimintamallia. Päivän workshop oli antoisa kokemus: kansainvälinen, parinkymmenen hengen joukko eri alojen osaajia kehitti Kukan liiketoimintamallia muutamasta eri näkökulmasta. Kiitos päivästä IDBM-ohjelman opiskelijoille ja joukkoa luotsaavalle professori Mikko Korialle!

IDBM Kuka

Tapasimme marraskuussa myös Haaga-Helian ammattikorkeakoulun toimittajaopiskelijoita. Keskustelua syntyi erityisesti toimittajan työn haasteista, asiantuntijoiden asemasta mediassa ja kommunikaatiosta toimittajan ja asiantuntijan välillä. Saimme palautetta myös siitä, kuinka apu asiantuntijoiden löytämiseen on erittäin tervetullutta myös toimittajan uraa aloitteleville, joilla omat verkostot asiantuntijoihin eivät vielä ole vahvat.

Syksyn aikana olemme suunnitelleet sopivaa tiimiä kehittämään Kukaa kokopäiväisesti ja hakeneet vahvistusta myös ulkopuolelta. Median ja startup-maailman parissa työskennellyt Stina hyppäsi Kukan kelkkaan marraskuussa ja koodarit Samuli ja Janne aloittavat Kukan seuraavan pilottiversion koodaamisen tammikuussa.

Meidät löytää nykyään Vaasankadulta Made in Kallion tiloista. Tervetuloa tänne kahville ja meitä moikkaamaan!

Toivottaa Kuka eli Mari, Iris, Ville, Jaakko ja Tuomas

Tallennettu kategorioihin Blogi, Kuka | Jätä kommentti

Kuka kiittää

Uutisraivaajan jaettu voitto tarkoittaa meille kahta asiaa. Ensinnäkin voitto kertoo siitä, että median moniäänisyyden ja läpinäkyvyyden edistäminen koetaan tärkeäksi muuttuvan median maailmassa. Toiseksi voitto on upea tunnustus kuuden kuukauden aikana tekemällemme työlle ja uudelle innovaatiolle.

Työtahti oli useassa vaiheessa jaksoa niin intensiivinen, että uutisraivaajan lisäksi samaistuimme uutisraivoojaan. Kilpailuasetelma loi painetta, mutta löi toisaalta myös tahtia. Saimme erinomaisen inspiroivat ja osaavat mentorit, jotka haluavat auttaa meitä Kukan kanssa jatkossakin. Uutisraivaaja asetti meille myös selkeän tavoitteen, jonka syyskuussa saavutimme.

Jaetun voiton jälkeen oli hyvä hetki hengähtää syvään ja ottaa koko projektiin pieni etäisyys.

Nyt on aika jatkaa Kukan kehittämistä uusin tavoittein.

Aloitimme tällä viikolla Sitran mahdollistamassa vaikuttavuuskiihdyttämössä. Pääsemme mallintamaan Kukan vaikuttavuutta asiantuntijoiden johdolla ja tutustumaan vaikuttavuusinvestoimisesta kiinnostuneisiin sijoittajiin. Myös Suomessa yhä useampaa sijoittajaa kiinnostaa kohteen vaikuttavuus: sijoituksesta haetaan taloudellisen tuoton lisäksi mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä.

Talousasiantuntijoihin keskittyvä pilottiversiomme on edelleen käytössä. Iloksemme talouspilotista on saamamme palautteen mukaan tullut jo osa muutaman pilotoivan toimittajan jokapäiväistä työtä. Asiantuntijoilta olemme saaneet kannustavaa palautetta ja rakentavia huomioita Kukan käytettävyyttä koskien. Kokeile ja kehitä on taktiikka, joka tuntuu toimivalta.

Kuten mainitsimme edellisessäkin blogipostauksessamme, saimme kilpailun aikana hämmästyttävän paljon apua sadoilta ihmisiltä. Tämän kuuden kuukauden taipaleemme tiivistimme neljään minuuttiin.

Seuraavan pilottiversion haluamme kehittää tiivissä yhteistyössä kahden kumppanin kanssa: yhden median ja yhden asiantuntijaorganisaation. Siten pystymme kirjaimellisesti tuomaan toimittajat ja asiantuntijat saman pyödän ääreen ja löytämään yhteiseen ongelmaan parhaan ratkaisun.

Kuulumisiamme voi seurata ja meihin voi olla yhteydessä Facebookissa ja Twitterissä.

Aurinkoista syksyä ja pikaisiin kuulemisiin!

Toivottaa Kuka eli Mari, Iris, Ville, Jaakko ja Tuomas

Tallennettu kategorioihin Blogi | Jätä kommentti